Lehmät

Fallkullan lehmät ovat suomenkarjaa

Fallkullan lehmät ovat rodultaan pohjoissuomenkarjaa eli lapinlehmiä. Lapinlehmä on pääväriltään valkoinen. Keväällä 2015 tilalle ostettiin Malvikki-niminen vasikka, joka on rodultaan itäsuomenkarjaa eli kyyttö (ruskeat kyljet, pää ja selkä valkea).

Fallkullan lehmät ulkoilevat säästä riippumatta vuoden jokaisena päivänä. Fallkullan lehmät on myös opetettu ajolle eli vetämään kärryjä perässään.

Lypsylehmät, joiden vasikat ihminen vierottaa emostaan, lypsävät päivässä n. 40 kg maitoa eli noin neljän ämpärillisen verran. Fallkullan lehmiä hoidetaan kuitenkin emolehmien tavoin eli ne saavat itse imettää ja kasvattaa vasikkansa.

Tiesitkö tämän lehmästä?

  • Äiti on lehmä, isä on sonni ja lapsi on vasikka. Vuoden ikäisiä lehmävasikoita kutsutaan hiehoiksi. Kun hieho saa ensimmäisen vasikkansa, siitä tulee lehmä, jolloin se alkaa tuottaa maitoa. Sonni on urospuolinen nauta. Häräksi kutsutaan kastroitua sonnia.
  • Lehmät on märehtijöitä. Niiden pääravintoa ovat heinä ja vilja. Lehmä käyttää märehtimiseen ja syömiseen n. 16 tuntia päivässä. Märehtijöillä on neljä mahaa: pötsi, verkkomaha, juoksutusmaha ja satakerta.
  • Ennen vanhaan nautoja käytettiin Suomessa vetojuhtina mm. peltotöissä.
  • Suomenkarja on alkuperäiskarjarotu, joita on Suomessa alle 3000 yksilöä. Suomenkarjaa on kolmea rotutyyppiä: länsisuomalainen, itäsuomalainen ja  pohjoissuomalainen. Länsisuomalainen on väriltään punaruskea, itäsuomalainen eli kyyttö on valkoruskea ja pohjoissuomalainen eli lapinlehmä on pääväriltään valkoinen.
  • Muita Suomessa tavattavia lypsykarjarotuja ovat ayrshire ja holstein-friisiläinen. Suomessa tavattavia lihakarjarotuja ovat mm. hereford, aberdeen angus, charolais ja limousine.
  • Nautoja kasvatetaan maidon- ja lihatuotannon vuoksi.

 

lehmatnuolee