Fallkullan kotieläintilan nuoret Mikkelissä

Tänään se sitten vihdoin koitti, torstaina 16.10, syyslomalle suunniteltu kahvilaryhmän reissu Mikkeliin. Nämä ryhmäläiset ovat pitäneet kahvilaa Fallkullassa sunnuntaisin ja tapahtumissa yli puolentoista vuoden ajan. Rahaa on kertynyt mukavasti, nuoret ovat tienanneet koko matkakassan kahvilaa pitämällä ja varoja jäi vielä eläinten hankintaan.

Torstaina lähdettiin kahdella vuokra-autolla reissuun. Mukaan lähti kymmenen nuorta ja kaksi ohjaajaa. Ensimmäinen pysähdys oli Heinolan lintutalolla, jossa saimme asiantuntevan opastuksen ja ihmettelimme hienoja papukaijoja, niistä lähti ääntä enemmän kuin meidän tytöistä ja se ei ole vähän se. Siitä suuntasimme Mikkelin nuorisotoimen Susiniemen mökille (suosittelen kaikille ryhmille) josta retken pääkohteeseen Villa Laurilaan. Laurilan tila ei ole yleisölle avoinna oleva kotieläintila vaan perheen oma yksityinen tila. Olemme Laurilan kanssa tehneet eläinkauppoja ja Auli heltyi meitä ottamaan vierailulle. Laurilassa Auli esitteli meille eläimiä: villavuohia, angorakaneja, laamoja, Ahvenanmaanlampaita, mikropossuja, hevosia yms. Ihania eläimiä kaiken kaikkiaan ja Aulilla on hienoa osaamista eläimistä.

Illan pimetessä lämmittelimme saunaa ja ihailimme kirkasta tähtitaivasta Puulaveden yllä. Illalla ramasi kaikkia aika mukavasti, nukkumatti keikkasi porukan pitkäkseen reippaan päivän jälkeen reilusti ennen keskiyötä.

Mikkelin tori ja kahvilaryhmän nuoret.

Mikkelin tori ja kahvilaryhmän nuoret.

Perjantaina aamuna nautimme aamupalaa katsellen auringonnousua Puulan rannoille, voisiko paremmasta olla väliä. Suuntasimme sitten kulttuurin pariin Mikkelin taidemuseoon jossa oli Samuli Heimosen näyttely perusnäyttelyn lisäksi. Heimosen taulut tuntuivatkin olevan kaikkein kiinnostavia nuorten mielestä, itselleni jäi kuilun partaalla seisovat biisonit päällimmäiseksi muistoksi. Vähän ehdittiin shoppailla Mikkelissä ennen lähtöä Laurilaan. Laurilassa nuoret näyttivät parastaan! Arat vuohet söivät Helmin kädestä ja pieni minatyyri orivarsa kävi elämänsä ensimmäisellä pitkällä kävelyreissulla ja tutustui hyppyesteisiin. Iltapäivä meni todella nopeasti ja mukavasti Aulin opastuksessa, millään ei olisi nuoret tahtoneet lähteä pois mutta pimeys tulee kovin aikaisin jo tähän aikaan syksystä.

Miniatyyrihevoset olivat aivan valloittavia.

Miniatyyrihevoset olivat aivan valloittavia.

Illalla taas saunottiin ja yritin tyttöjä saada kastautumaan hyisessä vedessä, mutta yksin sain esittää urheaa. Laiturilla oli todella mukavaa katsella tähtiä ja linnunrataa. Mökin takassa paistettiin illan päätteeksi makkaraa ja maissia ja tytöt olivat sitä mieltä että kahvilan pitoa tulee jatkaa edelleen että päästään Susiniemeen uudelleen.

Lauantai- aamuna olikin 7 astetta pakkasta, mutta onneksi ei lunta satanut. Porukalla siivottiin mökki lähtiessä ja käytiin ihmettelemässä jääkauden valtavaa voimaa läheisellä kalliolla, valtavia siirtolohkareita ja jyrkänteitä, alas ei uskaltanut kurkkia kuin kalliolla vatsallaan maaten.

Kotimatkalla kävimme ottamassa Laurilasta mikropossut autoon, kaksi possua mahtui oikein hyvin yhteen kissankuljetus boksiin. Fallkullassa olimme viiden aikoihin lauantaina, possut toivotettiin tervetulleeksi uuteen kotiin ja karsinaan ja kaikki lähdimme tyytyväisenä kotia kohden onnistuneen syysloman päätteeksi. Kyllä on mukavaa tehdä näitä reissuja näin mukavien nuorten kanssa, nyt vaan kahvilan kassa kilisemään niin päästään uudelleen reissuun.

Mikropossut Luke ja Latte kotona Fallkullassa.

Mikropossut Luke ja Latte kotona Fallkullassa.

Maarit Piirainen

http://www.laurilan.net/

http://www.heinolanlintutarha.fi/

http://www2.mikkeli.fi/fi/museot/

Mikropossuja ja muita Fallkullan kotieläintilan eläimiä voi tulla tervehtimään tilan aukioloaikoina ke-pe klo 10–18 ja su 10–15. Kahvilaryhmän pitämä kahvila avoinna su 10.30–14.

Alla vielä kahvilaryhmän nuorten muistoja retkestä:

Lähdimme Fallkullasta noin puoli yksitoista. Menimme autolla Heinolan lintutalolle, jossa oli paljon papukaijoja ja muita lintuja. Sitten ajoimme Mikkeliin ja haimme avaimet ja ruuat, jonka jälkeen tulimme ”mökille” syömään. Sitten menimme tutustumaan Villa Laurilan tilaan ja sen eläimiin, ja näimme mm. angoravuohia ja – kaneja, laamoja, miniatyyrihevosia sekä suloisia mikropossuja jotka tulevat Fallkullaan. Sen jälkeen palasimme kaupan kautta majapaikalle.

Heräsimme seuraavana päivänä kahdeksan aikoihin, söimme aamiaisen ja menimme autolla Mikkelin taidemuseoon.
”Biisoni hyppäsi pierupilven läpi.” ”Koira ja mies olivat pilvessä.” ”Karhu ui pysyäkseen kunnossa.”
-Julian kommentit näyttelystä.
”Tiikerillä ei oikeasti ole raitoja.”
-Saaran kommentti.
Menimme Mikkelin ammattikorkeakoulun ravintolaan Kasarmiinaan syömään lounasta, jonka jälkeen meillä oli vapaa-aikaa Mikkelin keskustassa.
”Ostimme Kristiinan kanssa samanlaiset kännykkäkuoret.”
-Julian kommentti.
Vihdoin pääsimme Villa Laurilaan seurustelemaan eläinten kanssa, jota olimme odottaneet kauan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *