Viola:lehmä vai sonni?

 

Fallkullan kotieläintilan lehmistämme iäkkäin, seitsenvuotias Viola on aina ollut itse persoonallisuus. Viola nimittäin testaa jokaisen hoitajansa ja harjaajansa. Mikäli hoitajaa (usein varsin nuorta) jännittää tuo suurikokoinen valkoinen lehmä, alkaa Viola käyttää tilannetta hyväkseen. Lehmä huitoo päällään hoitajaansa, mikäli tämä uskaltautuu kovin lähelle Violan päätä tai kaulaa. Ei se vihainen ole, kunhan vain testailee. Jos taas hoitaja on jo kokeneempi ja lähestyy lehmää reippaasti ja harjaa reiluin ottein, käy lehmä nauttimaan harjauksesta ja on aivan rauhallinen. Päästi se kesällä nuoria käymään selässäänkin ihan nätisti.

 

Syksyn aikana Viola kävi kuitenkin käyttäytymään jopa Violaksi oudolla tavalla. Kuuluvin muutos oli mahdoton mylviminen. Viola möyrysi ja mylvi tavalla, joka sai kylmät väreet tulemaan reippaimmankin hoitajan selkäpiihin. Ääni tuli jostain todella syvältä ja olisi käynyt melkein kauhuelokuvan musiikista. Ei kuuloakaan normaalista, lempeästä lehmän äänestä. Viola kuulosti aivan sonnilta!

 

Äänenmuutoksen lisäksi Violan hormonitoiminnassa huomattiin muutos. Se ei enää tullut normaalin lehmän tavoin kiimaan kolmen viikon välein, vaan oli ikään kuin koko ajan pienessä kiimassa. Lehmä oli käytökseltään myös hieman normaalia tuittupäisempi. Viola alkoi muistuttaa kaikin puolin sonnia käytökseltään.

 

Koska Viola  käyttäytyi selvästi normaalista poiketen, kutsuttiin paikalle eläinlääkäri. Tämän tullessa paikalle Viola mörisi kuuluvasti. Lääkäri totesi saman tien hänellä olevan jo todennäköinen diagnoosi Violalle. Tutkimusten jälkeen tämä varmistui: Sonnitauti! Violalla on sonnitauti! Tämä on vanha nimitys niin sanotuille munasarjarakkuloille. Violalle oli siis tullut rakkuloita munasarjoihin, jotka muuttivat sen hormonitoimintaa niin, että lehmä ei tullut normaaliin kiimaan ja käyttäytyi kuin mikäkin sonni. Onneksi eläinlääkäri totesi tähän vaivaan löytyvän hyvän lääkkeen. Lääkäri puhkaisi rakkulat sekä antoi kaulaan lääkepistoksen.  Jo seuraavana aamuna navetassa oli vastassa vanha tuttu, kauniisti ammuva Viola. Lehmä, joka melkein muuttui sonniksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *